FI EN

Sotamuistomerkit ja historialliset kohteet

Salla menetti lähes puolet pinta-alastaan sodassa Neuvostoliitolle 1944. Ympäri laajaa kuntaa löytyy useita sotamuistomerkkejä ja -alueita, jotka kertovat Sallan historiasta. Sallan Sota- ja jälleenrakennusajan museo tuo menneet vaiheet opastetusti tähän päivään näyttelynsä ja opastettujen kierrostensa kautta.

 

Lapin sotanähtävyydet

Paikanselän sotamuistomerkkialue

Talvisodan taisteluihin Lapissa osallistui norjalaisia ja ruotsalaisia vapaaehtoisia. Ruotsalaisten vapaaehtoisjoukko, Svenska Frivilligkåren (SFK) otti  rintamavastuun talvisodan aikana Paikanselässä 28.2.1940 ja oli siellä talvisodan päättymiseen asti 13.3.1940. Marsalkka Mannerheim piti talvisodan päättymisen jälkeen kiitospuheen Paikanselän peltoaukealla ruotsalaisille vapaaehtoisille 26.3.1940. Vapaaehtoisjoukoista kaatui 38 miestä. Talvisodan päättyessä 13.3.1940 rintamalinja oli Paikanselässä.

Paikanselän alueella on useita muistomerkkejä. Dyrssenin muistomerkki on pystytetty vuonna 1949 paikkaan, jossa ruotsalaisjoukkojen komentaja everstiluutnantti Magnus Dyrssen kaatui 1.3.1940.

Talvisodan päättymisen muistomerkki pystytettiin Paikanselkään vuonna 1971, ja Mannerheim-ristin ritareiden muistomerkki vuonna 1992.

Ruotsalaisten vapaaehtoisjoukkojen yhdistys lahjoitti Paikanselkään Boforsin 37 millimetrin panssarintorjuntatykin vuonna 1995. Samanlaisella tykillä ruotsalaiset tuhosivat Paikanselässä neuvostopanssarin. Paikanselän taistelualueella sijaitsee myös entistetty korsu.

 

 

Jänkäjääkärien muistomerkki

Jalkaväkirykmentti 12:n muistomerkki on Hautajärvellä. Muistomerkki on paljastettu vuonna 1977 ja sen on suunnitellut professori Ensio Seppänen. JR 12:ta kutsuttiin jänkäjääkäreiksi, koska he olivat tottuneet toimimaan erämaaoloissa. Jänkäjääkärien johtajana toimi eversti Albert ”reikärauta” Puroma.

Partisaanien uhrien muistomerkki

Hautajärvellä sijaitsevan muistomerkin ovat pystyttäneet laulu- ja soitinyhtye Vikapartio sekä Hautajärven kylätoimikunta. Muistomerkki on paljastettu vuonna 1992. Partisaanit surmasivat viisi heinänteossa ollutta siviiliä Kiviaavalla 15.7.1943. Muistokivi on osa Salpalinjan panssarinestettä Aholanvaarasta. Toinen Kiviaavan uhrien muistomerkki sijaitsee vangitsemispaikalla Kiviaavalla.

Sotkan kellari

Heikki Sotkajärvi muutti perheineen ”Sotkaan” Märkäjärven kylästä (nyk. Salla kk) 1910-luvulla. Paikalle perustettiin kruununmetsätorppa, joka toimi pysähdyspaikkana Hautajärven ja Märkäjärven välisellä taipaleella. Kellari on Sotkan ainoa talvisodasta säästynyt rakennus, ja se on entistetty 1996. Talvisodan aikana kellarissa lämmitteli 4 suomalaissotilasta, jotka venäläispartio yllätti. Suomalaiset lukitsivat itsensä kellariin ja venäläiset yrittivät tuhota heidät sinne käsikranaatein. Suomalaiset tukkivat ilmanvaihtotorven repuillaan niin, että käsikranaatit räjähtivät laipiossa eivätkä vahingoittaneet suomalaisia.

Sodan jälkeen miinaräjähdyksissä menehtyneiden muistomerkki

Muistomerkki sijaitsee Särkelässä. Sen on suunnitellut ja tehnyt taiteilija Kari Tiukuvaara Kotalan kylätoimikunnan toimeksiannosta. Merkki on paljastettu vuonna 1997 niiden seitsemän siviilin muistoksi, jotka raivaamattomat räjähteet surmasivat Kotalan – Mukkalan alueella 1945-1949.

Salpalinja

Salpalinjaksi kutsutaan noin 1200 km mittaista puolustuslinjaa, joka rakennettiin Suomen itärajan puolustamiseksi. Sallan salpalinjaa rakennettiin syksystä 1940 kesään 1941. Kiviesteiden lisäksi tehtiin piikkilankaesteitä, konekivääri- ja tykkipesäkkeitä, korsuja sekä taisteluhautoja. Salpalinjaa voi nähdä Sallan keskustassa Kuusamoon mennessä oikealla ja Kemijärven tietä mennessä vasemmalla.

 

Lisäksi noin 2 km kirkonkylältä Savukoskelle päin mentäessä Ruuhijärveltä löytyy opastettu kohde vasemmalta puolelta tietä. Aholanvaaran kylästä Etelä-Sallassa löytyy Salpalinjaan kuuluva panssarieste ja vahvennetun komppanian tukikohta sijaitsee Kukasviidassa Tuohilammen lähellä. Pohjois-Sallassa Särkelän kylässä Särkijärven etelä- ja länsipuolella on vahva puolustuskeskus, jonka tehtävänä oli sulkea Saijan tie

Riutukan uittotukikohta

Riutukan uittotukikohta sijaitsee Raakunjoen varrella. Raakunjoki kuuluu Kemijoen vesistöön, jonka uittoväylien yhteispituus on suurimmillaan ollut lähes 4000 km. Riutukan savotta- ja uittotukikohdan rakennuksia ja uittoränniä on entistetty vuosina 1991-1992. Ensimmäiset uitot ovat olleet alueella jo 1800-luvun lopulla. 1930-luvulla työttömyys oli kova ja savotat ja uitot olivat tärkeä tulonlähde. Riutukkaa ei ole entistetty museoksi, vaan se on kunnostettu palvelemaan poromiehiä ja muita paikallisia sekä alueella liikkuvia matkailijoita.

Ajo-ohje

Joutsijärveltä 5-tietä n.16km Kuusamon suuntaan. Käännytään vasemmalle (Raakku) ajetaan n.5km, käännytään oikealle, ajetaan n.3km. Paikka on oikealla puolella.

Itä-Lapin kulttuurikierros

Reitin varrelta löytyy monipuolisia kohteita Sallasta, Kemijärveltä, Savukoskelta sekä Pelkosenniemi-Pyhätunturi -alueelta. Reitin tavoitteena on tuoda esille alueen rikasta kulttuuriperintöä ja historiaa sekä miten nuo ovat sulautuneet nykyaikaan ja kuinka näkyvät tämän päivän arjessa Itä-Lappilaisten elämässä. Reitillä voit liikkua omatoimisesti sinulle kiinnostavissa kohteissa. Reitin varrella löytyy monia viihtyisiä kyliä, joissa useissa on tarjolla majoitusta ja lappilaisia perinneruokia.

Kohteet kartalla

*/ ?>